Yleistä

Parveke on suomalaisen kerrostaloarkkitehtuurin keskeinen elementti. Sen avulla luodaan rakennukseen yksilöllistä ilmettä ja tunnistettavuutta. Samalla syntyy kerrostaloon asuntokohtaisia ulkotiloja. Asumisen kannalta on tärkeää, että nämä tilat varustetaan parvekelaseilla ja lasit aurinkosuojaverhoilla. Näin laajennetaan tilan käyttömahdollisuuksia, säästetään energiaa ja pidennetään parvekkeen käyttöikää.

Parvekerakentaminen Suomessa

Keväällä 2014 toteutetun markkinaselvityksen mukaan 1970-luvulla yleistynyt omilla perustuksilla seisova parveke on edelleen suosituin toteutusratkaisu uudisrakentamisessa. Ainoastaan 1970-luvulle tyypilliset betonipielet ovat osittain korvautuneet pilareilla. Hyvin yleisenä ja myös kustannustehokkaana ratkaisuna pidetään kaksi parveketta yhteen kytkevää pilari/pieliseinä ratkaisua, jossa parvekkeen ulkonurkassa on elementtipilarit ja väliseinä on toteutettu kantavana elementtiseinänä. Kaiteet ovat lasi-alumiini-rakenteisia ja parvekelasit puitteettomia päätyyn avautuvia järjestelmiä. Tämä ratkaisu on edullinen myös energia-, palo- ja ääneneristysmielessä, kun kaideratkaisuna käytetään laatan päältä lähtevää kaideverhousta kuvan mukaisesti.

Uutena suuntauksena parvekerakentamisessa on vuoden 2007 jälkeen yleistynyt työmaavaluna toteutettu ulokeparveke. Näitä suositaan erityisesti korkeissa rakennuksissa ja ahtaissa keskustakortteleissa, joissa pielielementti-/pilariparvekkeen toteutus ei ole lämpöliikkeistä tai kaavamääräyksellisistä syistä mahdollisia. Tosin juuri tällaiset rakennuskohteet yleistyvät vuosi vuodelta lisäten ulokeparvekkeen suosiota. Yleisen ennusteen mukaan parvekkeista 70-90 % on ulkonevia ja 10-30 % sisäänvedettyjä. Ulkonevista parvekkeista taas arviolta 10-20 % on ulokkeellisia, 60-90 % pielielementti/-pilariparvekkeita ja 0-10% vetotangollisia.

Parveke- ja terassirakentaminen ovat keskeinen osa uusien asuntojen tuotantoa, koska lähtökohtaisesti kaikkiin uusiin kerrostalo- ja rivitaloasuintoihin rakennetaan joko parveke tai terassi. Asuntokohtaisina ulkotiloina niiden rakentaminen poikkeaa suunnittelukäytäntöjen ja määräysten osalta tavallisten sisätilojen suunnittelukäytännöistä muun muassa palomääräysten osalta. Myös suunnittelukäytännöt vaihtelevat kuntakohtaisesti, joten on ollut kaikkien edun mukaista koota olemassa oleva tutkimustieto ja hyvät suunnittelukäytännöt yhdeksi käsikirjaksi, joka on nyt kädessäsi. Sisältö on rajattu käsittelemään tuoteratkaisuja, rakenneteknistä mitoitusta, liittymiä muihin rakenteisiin. Ohjeessa keskitytään asuntokohtaisiin kylmiin ulkotiloihin, joihin sekä parvekkeet että terassit kuuluvat (ei lueta rakennusalaan).